Olkanivel on yksi kehon liikkuvimmista nivelistä ja siksi sen vamma-alttius on myös suuri. Olkapään ja hartiarenkaan alueeseen katsotaan lähteestä riippuen kuuluvan useampi nivel, joista keskeisimmän ovat juurikin olkanivel sekä olkalisäke-solisluunivel ja rintalasta-solisluunivel. Tällä alueella niveliä stabiloivat useat nivelsiteet sekä lihakset, joihin useimmat vammat kohdistuvat. Alle on koottu muutamia yleisimpiä olkapään alueen vaivoja, joiden hoitoon, kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn saat apua fysioterapeuteiltamme.

 

Murtumat

Olkapään alueella murtumia esiintyy useimmiten solisluussa ja joskus myös olkaluussa. Yleensä murtumaan johtaa yllättävä isku tai kaatuminen yläraajan varaan ja nämä vammat vaativat aina lääkärissä käyntiä, jotta luonnollinen paraneminen saadaan taattua. Paranemisen edetessä on tärkeää huolehtia nivelten liikkuvuudesta ja lihasten vahvistamisesta fysioterapeutin ohjeistuksen mukaisesti.

 

Sijoiltaanmeno eli luksaatio

Kova isku, kaatuminen tai voimakas olkapään kiertyminen voivat johtaa olkapään sijoiltaanmenoon, joka tarkoittaa olkaluun pään irtoamista lapaluun nivelkuopasta. Useimmissa tapauksissa olkaluun pää siirtyy eteen- ja alaspäin vaurioittaen nivelkapselia, nivelsiteitä ja nivelkuopan rustorengasta. Vamman tapahduttua on käytävä lääkärissä, jotta olkaluu saadaan asetettua paikalleen ja muiden komplikaatioiden mahdollisuus saadaan poistettua. Kuntoutuksen alussa olkapää pidetään useamman viikon ajan tuettuna, jonka jälkeen aloitetaan aktiivinen liikeharjoittelu ja lihasten vahvistaminen. Sijoiltaanmeno lisää uudelleen vammautumisen riskiä, joten olkapään kuntoutuksesta huolehtiminen on erittäin tärkeää.

 

AC-nivelen repeämä

Yksi yleisimpiä olkapään alueen vammoja on olkalisäke-solisluunivelen, eli AC-nivelen repeämä, joka syntyy usein heitto- ja kontaktilajien sekä voimaharjoittelun yhteydessä. Vamman syntymiseen vaikuttavat myös nivelen rappeumamuutokset, joten ikä lisää riskiä vammautumiselle. Kuntoutuksessa ja ennaltaehkäisyssä keskitytään olkapään stabiloivien lihasten vahvistamiseen ja liikkuvuusharjoitteluun ja usein AC-nivelen vammat paranevat hyvin ja suhteellisen nopeasti.

 

Jännevaivat

Jännevaurioiden ja -tulehduksien taustalla on usein ylikuormitus tai yläraajan varaan kaatumisesta seurannut äkillinen kontakti. Monet urheilulajit, joissa esiintyy yläraajan liikettä olan yli altistavat kiertäjäkalvosimen jännetulehduksille, mutta myös degeneratiiviset muutokset heikentävät jänteiden vetolujuutta lisäten riskiä jännevaurioille. Hauiksen jänteen tulehdus syntyy usein pinneoireyhtymän seurauksena tai kun harjoittelun tehoa ja määrää lisätään äkillisesti. Toistuva liian suuri kuormitus ja harjoittelun yksipuolisuus ovat suurimpia jännetulehdusten riskitekijöitä. Kaikkien lihas- ja jännetulehdusten kohdalla tulisi aina keskeyttää ärsytyksen aiheuttama harjoittelu ja keskittyä kivun ja tulehduksen hoitoon. Tämän jälkeen fysioterapeutti voi ohjeistaa oikeiden suoritustekniikoiden saavuttamisessa ja tukilihasten harjoittamisessa.

 

Bursiitti

Bursiitti, eli olkapään limapussin tulehdus johtuu useista tekijöistä, jotka ahtauttavat olkalisäkkeen alaista tilaa, ja liittyy usein johonkin toiseen vammaan, kuten pinneoireyhtymään tai kiertäjäkalvosimen repeämään. Ylirasitus, voimakas kontakti tai paikallinen tulehdus voivat myös olla bursiitin taustalla ja usein vaivasta seuraa kivun lisäksi liikerajoitusta sekä lihasvoiman heikkoutta. Alkuvaiheen hoidossa tärkeää on vähentää olkanivelen kuormitusta ja keskittyä tulehduksen ja kivun hoitoon.

 

Olkapään vaivoissa fysioterapiasta, oikeanlaisesta voimaharjoittelusta ja kinesioteippauksesta on usein selvää hyötyä paranemisen nopeuttamisessa ja uusien vammojen ennaltaehkäisyssä. Terapeuttinen harjoittelu fysioterapeutin ohjeistuksella sisältää yleensä asentotuntoa parantavia harjoitteita, olkapäätä stabiloivien lihasten vahvistamista sekä voima- ja liikkuvuusharjoittelua. Lisäksi kivun ja liikkuvuuden hoitoon saadaan usein helpotusta erilaisten hoitomenetelmien kuten sähkö-, ultraääni- ja LPG-hoitojen sekä manuaalisen käsittelyn avulla.

 

 

 

 

Lähteet:
Pohjolainen, T. 2015. Kipeä olkapää – Kiertäjäkalvosinoireyhtymä. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01041
Saarelma, O. 2016. Olkanivelen sijoiltaanmeno. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00651
Walker, B. 2014. Urheiluvammat -ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja kinesioteippaus. VK-Kustannus Oy.