Niska-hartiaseudun vaivat ovat yleisiä niin naisten kuin miesten sekä kaiken ikäisten keskuudessa. Liika lihasten kuormitus, huonot asentotottumukset sekä heikko lihasvoima ovat usein kipujen taustalla, ja näihin riskitekijöihin puuttumalla voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä niska- ja hartiaseudun lihaskireyksistä johtuvia kipuja. Lisäksi niska-hartiaseudun vaivojen taustalla voi olla yksilöstä riippumattomia tekijöitä, kuten onnettomuudesta seurannut vaurio kaularangan rakenteissa tai ikääntymisestä johtuva kuluma. Tällöin tärkeää on keskittyä kivun hoitoon sekä liikkuvuuden ylläpitoon uusien vaivojen ennaltaehkäisyn lomassa. Alle on koottu muutamia yleisimpiä niska- ja hartiaseudun alueen vaivoja, joiden hoitoon, kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn saat apua fysioterapeuteiltamme.

 

Niskan alueen lihaskipu

Niskan ja hartiaseudun lihaskipu voi olla lähtöisin jatkuvasta asentoperäisestä rasituksesta, joka kuormittaa kaula- ja rintarankaa. Lihakset voivat kipeytyä esimerkiksi toistuvan ja pitkäkestoisen näyttöpäätetyöskentelyn johdosta, mikäli työskentelyasento ei ole ergonominen ja jos tauotus työskentelystä jää liian vähäiseksi. Työskentely, joka vaatii käsillä tekemistä ja niiden kannattelua vartalon edessä, johtaa helposti olkapäidenn eteen työntymiseen ja rintarangan pyöristymiseen ja näin ollen aiheuttaa liiallista rasitusta selän ja niskan lihaksille.

Kipu voi alkaa myös äkillisen pään kiertoliikkeen seurauksena, joka saattaa johtaa lihasspasmiin, eli lihasten voimakkaaseen supistumiseen. Tästä seuraa usein myös selvä liikerajoitus ja kipu voi säteillä yläraajaan tai aiheuttaa päänsärkyä. Niskan lihaskipuihin voidaan käyttää lämpöhoitoa sekä manuaalista käsittelyä, mutta myös niska-hartiaseudun lihasvoimaharjoittelusta on huomattavaa hyötyä kivun hoidossa sekä uusien kiputilojen ennaltaehkäisyssä.

 

Jännityspäänsärky

Niska-hartiaseudun lihasten jännitys sekä henkinen stressi ovat useimmiten syynä jännityspäänsäryn taustalla. Tyypillisesti särky pahenee iltaa kohti tuntuen puristavana särkynä päälaella, ohimoilla tai takaraivolla. Oireisiin lukeutuvat myös huimaus kävellessä, pahoinvointi ja käsien puutuminen yöllä sekä päänahan kosketusarkuus. Jännityspäänsäryn hoitoon voi lyhytaikaisesti käyttää kipulääkettä, mutta parempi vaihtoehto on turvautua hoitomenetelmiin, joissa aktiivisella tekemisellä ennaltaehkäistään ja hoidetaan särkyoiretta. Usein raitis ulkoilma ja liikunta hellittävät särkyä, joiden lisäksi niska-hartiaseudun hieronnasta ja fysioterapiasta on myöskin hyötyä. Särkyjen pitkittyessä kannattaa selvittää mahdolliset purenta- ja silmän taittoviat, jotka myöskin saattavat olla oireiden taustalla.

 

Kaularangan kulumat

Kaularangassa esiintyvät välilevyjen madaltuminen, nikamien rappeutuminen ja hermojuuriaukkojen ahtautuminen sekä nivelten välisen liikkuvuuden vähentyminen ovat iän tuomia kulumamuutoksia, jotka aiheuttavat liikerajoitusta, särkyä ja mahdollisesti oireita yläraajaan puutumisena tai kipuna. Kulumien aiheuttamien oireiden hoidossa hyötyä on työasennon ergonomisuuden varmistamisesta sekä kaulan, niskan ja hartiaseudun lihasten jumppaamisesta. Lisäksi oireisiin kuuluvaa lihasjännitystä voidaan lievittää manuaalisilla käsittelyillä ja lämpöhoidolla.

 

Niskan retkahdusvamma (whiplash)

Piiskaniskuvamma, eli whiplash aiheutuu äkillisestä niskan taivutuksesta eteen ja/tai taakse. Kova törmäys, esimerkiksi auto-onnettomuus voi saada vamman aikaan. Usein niskan kipu alkaa vasta tuntien kuluttua vamman syntymisen jälkeen ja lisäoireina saattaa esiintyä päänsärkyä sekä kipua rintarangan alueella. Retkahdusvamman yhteydessä mahdollisia ovat myös vauriot välilevyissä, nivelsiteissä, lihaksissa ja hermojuurissa. Tämän vuoksi lääkärikäynti on aina tarpeen epäiltäessä whiplash-vammaa. Useimmiten niskan retkahdusvamma paranee itsestään, mutta joissain tapauksissa kiputila voi kroonistua. Tärkeää vamman satuttua on pitää yllä niskan liikkuvuuksia ja tarkkailla ilmeneekö muita oireita, jotka vaatisivat tarkempaa hoitoa.

 

Niska-hartiaseudun vaivoissa tulee kiinnittää huomiota oireisiin, niiden kestoon ja omatoimisen hoidon vaikuttavuuteen. Jos niskakipujen taustalla on esimerkiksi kaatumisesta seurannut vamma tai jos kipu säteilee yläraajoihin, on syytä hakeutua lääkäriin tutkimuksiin. Lisäksi kivun nopea pahentuminen ja yläraajojen lihasvoiman heikentyminen äkkinäisesti ovat hälytysmerkkejä, joiden vuoksi vaivan syy on tarpeen selvittää tarkemmin. Kun kivun syy on tiedossa, voidaan keskittyä oireiden lievittämiseen ja fysioterapeutin ohjeistuksella harjoittaa niska-hartiaseudun lihasten voimaa. Meiltä saat apua kivun lievittämiseen manuaalisen käsittelyn, lämpöhoidon sekä sähkö- ja LPG-hoidon muodossa. Lisäksi fysioterapeuttimme ohjeistavat Sinut omatoimiseen harjoitteluun ja neuvovat, miten voit ennaltaehkäistä kivun uusiutumista.

 

 

 

Lähteet:
Atula, S. 2015. Jännityspäänsärky. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00024
 Saarelma, O. 2016. Kaularangan sairaudet. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00272
 Saarelma, O. 2016. Niskakipu. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00310